Suuri Metsädialogi 2.4.2025-Kaakkois-Suomen metsänhoitoyhdistysten yhteenveto keskustelusta

Keskustelijoina viisi Kaakkois-Suomen metsäammattilaista Kymenlaakson, Mänty-Saimaan, Kaakon ja Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksistä. Fasilitaattorina MTK -metsälinjan kenttäpäällikkö.

Miten päädyit työskentelemään metsäammattilaisena?

Keskustelijat olivat päätyneet metsäalalle sekä suoraan koulunpenkin kautta että pidempää reittiä muiden ammattien ja jatkokoulutuksen kautta. Metsäalan työhistoriaa oli kertynyt 4 vuodesta 27 vuoteen. Kaikkia osallistujia yhdisti tyytyväisyys alan valintaan ja työn mielekkyys. Metsähoitoyhdistyksen tehtävissä etuina nähtiin muun muassa työn käytännönläheisyys, liikkuvuus ja metsäkäynnit.

Mitä metsä merkitsee sinulle?

Alan ammattilaiselle metsä tarjoaa työpaikan ja mielekkäitä työtehtäviä. Työssä saa palvella oman yhdistyksen jäseniä ja olla mukana hakemassa ja toteuttamassa ratkaisuja metsien hoitoon.

Metsien merkityksellisyys omistajalleen ja siitä välittyvä tunne tuo vahvaa merkityksellisyyden tunnetta myös ammattilaisen työhön. Metsänomistajalle keskeisiä merkityksellisyyttä tuovia tekijöitä ovat omistamisen ylisukupolvisuus, halu hoitaa niitä hyvin ja säilyttää metsänomistus perhepiirissä.

Metsillä on suuri taloudellinen arvo niin omistajalle kuin kaikille muillekin osapuolille metsien käytön arvoketjussa.

Metsät tuovat ammattilaisille sekä mielen että kehon hyvinvointia. Metsät ovat myös harrastuspaikka esimerkiksi metsästykseen ja kalastukseen.

Metsäluonnolla on merkittävä itseisarvonsa. Luontoa, eri eliölajien kotia, pitää kunnioittaa. Viime vuosikymmenien aikana ovat metsäkäsittelyn käytännöt merkittävästi muuttuneet ja luontoarvot huomioidaan yhä paremmin. Esimerkiksi lahopuun määrä lisääntyy kaiken aikaa eikä sitä enää kerätä kokonaan pois kuten usein aiemmin. Yksittäistä metsätilaa voi nykyisin hoitaa monipuolisella tavalla ja vaalia esimerkiksi arvokkaita luontokohteita.

Metsien hyvinvointi koetaan tärkeäksi ja sen eteen halutaan tehdä työtä. Perustana on metsien kasvukyvyn ylläpito. Metsän uudistumisen onnistuminen luo pohjan kestävälle metsän hoidolle. Metsätuhojen lisääntyminen, esimerkiksi tyvilaho ja kirjanpainajatuhot, huolestuttavat ja metsien elinvoimasta huolehtiminen korostuvat.

Millaisena koet metsien ympärillä käyvän keskustelun oman työsi näkökulmasta?

Kaikki, myös metsäammattilaiset haluavat, että metsät voivat hyvin. On tärkeää hakea keskitietä metsien hoidossa ja siihen kuuluu myös luontoarvojen huomiointi. Ei ole olemassa yhtä ideologiaa, jolla metsien hyvinvointi ja luontoarvot voidaan turvata kaikkialla. Metsien hoidossa tarvitaan monipuolisia vaihtoehtoja.

Metsäkeskustelu koetaan usein ”huutamiseksi”. Se koetaan raskaaksi eivätkä metsäammattilaiset halua juurikaan osallistua sen henkiseen keskusteluun. Osallistuminen saatetaan kokea taakaksi ja nähdään riskinä saada ”kuraa niskaan”. Ammattilaiset haluavat keskittyä työhönsä eli metsien hoitoon ja metsänomistajien palvelemiseen.

Julkisen kritiikin ja paineen kasvaminen on lisännyt virheiden pelkoa. Työssä ollaan varovaisia ja halutaan noudattaa ohjeita mutta aina on silti mahdollista, että voi sattua vahinkoja, mikä on kasvattanut paineen tunnetta työssä.

Metsäammattilaisille tulee usein tunne, että aina tehdään jotenkin väärin ja joudutaan kritiikin kohteeksi. Kritiikki tuntuu usein kohtuuttomalta sekä omasta että metsänomistajan puolesta. Keskustelussa olisi muistettava sekin, että metsien hoidossa on kyse yksityisen omaisuuden hoidosta. Metsään on esimerkiksi investoitu paljon ja tavoitteena voi olla aikanaan siirtää metsä hyvässä kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Tähän tilanteeseen mahdolliset hakkuun rajoitukset eivät saa metsänomistajilta ymmärrystä.

Julkisomisteisten, kuten kuntien metsien hoitoon kohdistuu erityisen voimakasta keskustelua ja niiden hoito koetaan haastavaksi. Mielipiteitä yhteisten metsien hoitoon on runsaasti. Ammattilaiset toivoisivat sekä kuntalaisille että kuntapäättäjille lisää ymmärrystä metsien hoidon perusasioista. Esimerkiksi metsien elinkiertoon kuuluu dynamiikka, jota ei voida pysäyttää yhteen vaiheeseen. Toiveena saattaa olla esimerkiksi eräänlainen ”museoitu puistometsä”, joka ei kuitenkaan pitkän päälle voi olla pysyvä olotila.

Metsäammattilaisen työnkuvaan kuuluu myös metsänomistajien tukeminen keskellä hämmentävää julkista keskustelua. Ammattilainen voi vahvistaa metsänomistajien uskoa metsien hoitoon ja tukea päätöksentekoa. Julkinen metsäkeskustelu voi ahdistaa osaa metsänomistajista ja toisia se voi jopa yllyttää ja nopeuttaa päätöksentekoa, ”tehdään nyt, kun se vielä on mahdollista”.

Miten metsäammattilainen voi edistää metsien kestävää käyttöä?

Hyvän metsänhoidon perusasioiden kertomista on tehtävä määrätietoisesti ja jatkuvasti. Neuvonta ja tiedottaminen ovat tärkeässä roolissa. Metsien hoitotoimia on ajateltava pitkäjänteisesti eteenpäin ja ymmärrettävä päätösten vaikutukset metsän myöhemmissä kehitysvaiheissa niin puuntuotokseen kuin monimuotoisuuteen.

Metsien uudistamisvaiheessa saattaa metsänomistaja yrittää säästää kustannuksissa ja valita väärän uudistamismenetelmän esimerkiksi yrittämällä luontaista uudistamista

kohteessa, jossa siihen ei ole olemassa edellytyksiä. Lopputulos on huono sekä puuntuotoksen että monimuotoisuudenkin kannalta. Metsäammattilaiset yrittävät neuvonnan keinoin ehkäistä huonojen valintojen tekemistä.

Millainen on mielestäsi metsien tulevaisuus?

Isossa kuvassa uskotaan metsien säilymiseen, mutta samalla nähdään haasteita:

- Kertyneitä taimikoiden ja nuorten metsien hoitorästejä olisi pystyttävä purkamaan nykyistä tehokkaammin.

- Metsätuhojen lisääntyminen muuttuvassa ilmastossa huolestuttaa.

- Yhtenä uhkatekijänä nähdään vieraantuminen metsänhoidon perusasioista.

- Metsiä ei uhkaa metsien käyttö vaan metsien siirtyminen muuhun maankäyttöön rakentamisen seurauksena.

Millaisena näet metsäammattilaisuuden tulevaisuuden?

Nykyinen metsäammattilaisten työnkuva metsänhoitoyhdistyksissä on hyvin monipuolinen. Jatkossa uskotaan syntyvän uusia enemmän erikoistuneita tehtäviä. Perustehtävissä uskotaan tehokkuusvaatimuksien kasvavan, mikä lisää kiirettä ja tulospainetta. Työmenetelmien kehittäminen on jatkossa tärkeää.

Julkisen sektorin säästöpaineet esim. Metsäkeskuksessa ja ELY:ssä heijastuvat yksityiselle sektorille, koska tehtäviä siirtyy yksityiselle puolelle. Uusien hallinnollisten tehtävien kustannusten kattaminen on kuitenkin hyvin haasteellista kovan kilpailun alaisilla metsäpalvelumarkkinoilla.

2.4.2025 J. Väkevä, kenttäpäällikkö, MTK-metsälinja