Avustamme maanomistajia energiahankkeissa

Pohjois-Pohjanmaan eteläosaan on rakennettu ja edelleen suunnitteilla mittava määrä tuulipuistoja useiden eri yhtiöiden toimesta. Viime vuosina uusien tuulivoimahankkeiden suunnittelu on vähentynyt aikaisempaan verrattuna Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa. Parhaimmat tuulipuistoalueet on jo varattu joten uusien hankkeiden putkahtaminen on enää satunnaista. Sen sijaan energiavarastohankkeista ja aurinkovoimahankkeista tulee kyselyjä ja kommenttipyyntöjä kuukausittain.

Tuulivoimakanta

Vuoden 2025 aikana Suomeen rakennettiin 166 uutta tuulivoimalaa (235 vuonna 2024) ja vuoden lopussa suomessa oli yhteensä 2002 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 9433 MW. 2025 tuulivoimalla tuotetulla sähköllä katettiin noin neljännes Suomen sähkönkulutuksesta ja viidennes sähköntuotannosta.

Mhy Pyhä-Kalan alueella uusia voimaloita ei pystytetty vuoden 2025 aikana, viimeksi alueelle on valmistunut Maaselänkankaan tuulivoimapuisto vuonna 2024. Toimialueellamme oli toiminnassa tuulimyllyjä vuoden loppuun mennessä 361 kpl 32 eri hankkeessa. Suunnitteluvaiheessa ja osin jo luvitettuna on tulossa satoja lisää. Tuulivoimaa on suunnitteilla kaikkiin kuntiin Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa

Tuulivoimapuiston maanvuokrat ovat tervetullut lisä maanomistajan tuloihin

Valtaosa tuulivoimayhtiöistä toimii mahdollisimman salaisesti ja pyrkii tekemään maanvuokrasopimukset kaikessa hiljaisuudessa. Osa toki toimii avoimesti. Myös vuokrasopimukset ja vuokratasot ovat kovin erilaisia. Samalle alueelle voi samanaikaisesti suunnitella kilpaa kahdesta kolmeen eri tuulivoimayhtiötä. Tuulivoimayhtiöt lähestyvät maanomistajia vuokrasopimuksilla ja houkuttelevat allekirjoittamaan maanvuokrasopimuksen. Tuulipuistojen maanvuokraus on sinällään kannatettavaa ja se tukee normaalin metsätalouden harjoittamisen liiketoimintaa ja tuo kaivattua lisätuloa maanomistajille.

Vuosina 2008–2010 solmitut sopimukset lähtevät 3000 euron vuokratasosta tuulivoimalaa kohti vuodessa ja vuokra kohdistuu yleensä yksinomaan tuulimyllyn sijaintikiinteistöön. 2020-luvulla solmittujen uusien sopimusten vuokratasot ovat liikkuneet Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa keskimäärin jo 40–60 000 euron tasolla tuulivoimalaa kohti. Parhaimmat toteutuneet vuosivuokrat ovat olleet tätäkin korkeampia. Myllyjen kootkin ovat muutaman vuoden aikana selvästi kasvaneet piirustuslaudoilla jo 7–8 megawattiin.

Osassa sopimuksia vuokra on kiinteä ja indeksiin sidottu, osassa vuokra on sidottu myllyn tuottoon. Jotta tuottoperusteisessa vuokrassa päästään 50–60 000 euron vuosivuokraan, pitäisi vuokratason olla lähelle 6 prosentin luokkaa nykyisellä markkinasähkön hinnalla ja 7 megawatin voimalakoolla. Sinällään tuottoperusteinen malli on hyvä, sillä se seuraa tiiviisti markkinasähkön hintakehitystä. Mikäli vuokra on kiinteä tai siinä on kiinteitä osia, tulisi ne sitoa elinkustannusindeksiin tai muuhun vastaavaan indeksiin.

Tuulivoimapuiston sähköasema kannattaa vuokrasopimuksissa käsitellä yhtenä ''voimalana'', jotta maanomistaja, jonka maalle se tulee, saa siitäkin voimalaa vastaavan vuokratulon.

Myös naapurit osallisiksi

Tuulivoimayhdistys on esittänyt vuokratuotolle jakoa, jossa vuokrasta 30 prosenttia tulisi tuulimyllyn tontille ja 70 prosenttia lähialueelle maapohjan perusteella. Myös myllykiinteistö pääsee osalliseksi pinta-alavuokrasta myllynpaikan vuokran lisäksi. Osalliseksi pääsevät tässä mallissa myös naapurikiinteistöt esimerkiksi 700 metrin säteellä. Tämä sen takia, että maankäytön ja rakentamisen rajoitukset, meluhaitat ja maisemamuutokset koskettavat aina myös lähinaapureita, eli ns tuulenottoaluetta.

Yhden tuulimyllyn käyttöikä on noin 20 vuotta. Niinpä vuokrasopimusten kestot määritellään useimmiten 30–40 vuodeksi. 2000-luvun alussa rakennettuja tuulivoimaloita on rikkoutunut korjauskelvottomiksi, eli jo kymmenen vuoden jälkeen riski toiminnan keskeytymisestä kasvaa selvästi.

2023 valmistuneen selvityksen mukaan on arvioitu, että terästornin purkukustannukset olisivat 125–145 000 euroa ja kierrätysmateriaalin myynnin jälkeen 79–85 000 euroa. Hybriditornilla vastaavasti purkukustannukset olisivat 138–171 000 euroa ja kierrätysmateriaalin myynnin jälkeen 83–138 000 euroa. Asetettava vakuus 100 000 euroa riittänee terästornille, mutta hybriditornille sen tulisi olla esimerkiksi 120 000 euroa.

Maanomistajat yhdessä neuvottelemaan

Mikäli saat yhteydenoton tuulivoimahankkeelta tai siirtolinjojen rakentajalta, ei kannata suin päin hyväksyä ehdotettua sopimusta. Jos sopimuksen tekemiseen painostetaan kiireeseen vedoten, pitää hälytyskellojen soida. Suunnittelu ja rakentaminen vie vuosia, eikä esimerkiksi muutama viikko viivästytä hanketta. Maanomistajien kannattaa kokoontua yhteen ja käyttää sopimuksen läpikäymisessä apuna asiantuntija-apua.

Yksittäinen maanomistaja tuskin saa neuvoteltua parannuksia maanvuokrasopimuksiin, mutta kun maanomistajat antavat valtakirjan neuvotteluihin yhdelle tai kahdelle asianhoitajalle, alkaa tapahtua. Parhaimmassa tapauksessa alueen maanomistajat pääsevät kilpailuttamaan hankealueen usealla eri tuulivoimayhtiöllä ja näin toimien saadaan paras mahdollinen vuokrahinta. Tällä tavoin toimimme eräässä tuulivoimahankkeessa missä maanomistajia oli noin 120. Keräsin 40 maanomistajalta valtakirjat neuvotteluihin ja tuulivoimayhtiö nosti vuokratarjoustaan 25 prosenttia siinä vaiheessa, kun aloitimme valtakirjojen keräämisen. Lopullisissa neuvotteluissa vuokra nousi vielä tästä noin 35 prosenttia, kertoo johtaja Maunu Kilpivaara Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalasta. Vuokra on tässä tapauksessa sidottu voimalan sähköntuottoon, joten vuosivuokra riippuu sähkön hinnasta ja tuotantomäärästä. Mikäli tuulivoimapuisto toteutuu suunnitellussa laajuudessaan (40–45 voimalaa), niin kolmenkymmenen vuoden vuokra-ajalle laskettuna saimme neuvoteltua yli 10 miljoonaa euroa enemmän vuokraa mitä oli alkuperäisessä tarjouksessa.

Siirtolinjat ovat maanomistajien murheenkryyni

Voimaloiden tuottama sähkö pitää luonnollisesti siirtää kantaverkkoon. Tätä varten pitää rakentaa vähintään 110 kV:n siirtolinja. Tässä yhteydessä kärsijöiksi joutuvat voimala-alueiden ulkopuoliset maanomistajat, sillä he eivät pääse nauttimaan tuulivoiman tuotoista. Heiltä lunastetaan maat johtokäytäviä varten pilkkahinnalla, muutamalla satasella per hehtaari. Siirtojohdot voivat olla kymmeniä kilometrejä, joten niiden alle jää kymmeniä, jopa satoja hehtaareja maata. Kyse ei siis ole ihan pikkujutusta.

Siirtolinjojen alta pitää poistaa puusto. Usein tarjotaan mahdollisuutta myydä puut itse, eli tehdä puukauppa. Tällöin puukauppatulo verotetaan pääomatulona eli 30 prosentin mukaan. Jos tähän ei suostu, vaan vaatii korvausta lunastusmenettelyn kautta lunastuskorvauksena, voi taas käyttää 80 prosentin hankintameno-olettamaa, jonka seurauksena puista saadun korvauksen vero putoaa 6 prosenttiin. Maanomistajan kannalta verotuksesta johtuva ero voi nousta tuhansiin euroihin. Tämän takia maanomistajan kannattaa lähes aina mennä lunastusmenettelyyn.

Siirtolinjoillekin on jo sovittu neuvotteluissa vuosivuokria ja normaalia lunastuskorvausta korkeampia lunastuskorvauksia.

Meillä on kokemusta nykyään myös sähkövarastojen ja aurinkovoimahankkeiden sopimusneuvotteluista ja avustamme niissä mielellään maanomistajia.

OlkOlkaa yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen, mikäli saatte tarjouksia energiahankkeiden sopimuksista allekirjoitettavaksi. Pyrimme osaltamme auttamaan sopimusneuvotteluissa ja vaikuttamaan siihen, että maanomistajan kannalta kohtuuttomia sopimuksia ei solmittaisi.

Maunu Kilpivaara, johtaja
p. 0442438275
maunu.kilpivaara@mhy.fi