Kuka määrittää puun hinnan Suomessa?

Kysyntä ja tarjonta eli markkinatalous olisi helppo vastaus. Onko puun hinta aina ollut johdettavissa loppumarkkinasta? Ei ole ollut. Sen näyttävät tilastot selkeästi. Palaan otsikon kysymykseen. Sama kysymys tuli esitettyä jo 20 vuotta sitten. Kuka siis määrittää puun hintatason Suomessa?

Puun hinta vaikuttaa myyntihalukkuuteen

MTK:n Metsätutka-kyselyn tiedotteessa 21.3.2025 kerrotaan, että puun myyntipäätökseen vaikuttavista tekijöistä puun hinnan merkitys on noussut viime vuosina voimakkaasti. Kun vuonna 2022 vain kolmasosa vastasi hintatason vaikuttavan myyntipäätökseen, vastasi kuluvana vuotena näin jo lähes kaksi kolmasosaa. Saman kyselyn mukaan moni metsänomistaja sai edellisen puukauppansa hintatiedon puun ostajalta. Tämä on selkeää, koska ostajahan ne puut maksavat.

Moni kuitenkin haluaa hintatiedon metsänhoitoyhdistykseltä, jotka tarjoavatkin hintatietoa mhy.fi-sivuilla ja OmaMetsä-verkkopalvelussa. OmaMetsässä metsänomistaja voi tutustua omiin puukauppamahdollisuuksiinsa olemassa olevan metsävaratiedon pohjalta ja aloittaa puukaupan metsäasiantuntijansa tukemana. Ymmärrän hyvin halun saada hintatieto nimenomaan metsänhoitoyhdistykseltä, sillä kukapa haluaisi myydä puitaan sokkona. Kun tieto kytketään vielä toteutuneiden puukauppojen katkontadataan sekä puukaupalle asetettuihin laatuvaatimuksiin, on tiedon ylivoima ilmeinen.

Kaksi kolmasosaa puukaupoista sovitaan ilman kilpailua – kuka määrittää puun hinnan?

Puun hinnan määrittävät kaikki myyjät, jotka tekevät huolellista kilpailutusta. Mitä vähemmän on kilpailuttavia myyjiä, sitä vähemmän on tarvetta markkinareagointiin. Miten myyjäryhmät toimivat? Valtio eli Metsähallitus myy noin 6 miljoonaa kuutiota puuta vuosittain, metsäyhtiöt saman verran kuin valtio ja tuontipuuta tulee eri maista 5 miljoonaa kuutiota. Vuonna 2023 yksityismetsistä korjattiin 49 miljoonaa kuutiota. Summana pyöritään 60–65 miljoonan kuution paikkeilla.

Kuinka suuri osuus puusta kilpailutetaan? Tarkkaa lukua on mahdoton sanoa, mutta metsänhoitoyhdistysten puukaupallisen toiminnan pohjalta voi arvioida, että selvästi alle puolet yksityismetsien kauppamäärästä kilpailutetaan myyjän toimesta. Keskimääräinen puukauppa Suomessa on 15–20 000 euroa. Kuka tekee sellaisen hankinnan kotiinsa tai itselleen ensimmäiseltä vastaantulijalta ilman tutustumista kaikkiin vaihtoehtoihin?

Puunostajat pitää saada kilpailemaan puusta

Mikä on kilpailuttamista? Se, että soittaa ostajakierroksen ja kysyy puun hintoja, ei ole kilpailuttamista. Kuten minkä tahansa muun palvelun kilpailuttaminen, myös puukaupan kilpailuttaminen alkaa selkeän tarjouspyynnön esittämisestä. Tarjouspyynnössä kuvataan metsänomistajan omat vaatimukset ja kohteesta on tehty selonteko, jotta tarjouksen tekijät kykenevät tekemään laadukkaan tarjouksen jopa tutustumatta kohteeseen maastossa.

Puut myydään kokonaisarvoltaan parhaan tarjouksen tehneelle, eikä tutuimmalle henkilölle. Määrämuotoisesti tehdyt tarjouspyynnöt ja saadut kirjalliset sitovat tarjoukset ovat Suomen puumarkkinoiden perusta. Sopimus on helpompi tehdä, kun toimialan parhaisiin ehtoihin on rauhassa tutustuttu.

Puukauppa on palkinto – ei kiireinen päätös

Puukauppa on metsänomistajan kiireetön juhlahetki. Siinä konkretisoituu metsänhoitotöissä hikoilu, paarmanpuremat ja metsänomistukseen liittyvien laskujen kuittaus. Metsän kiertoajassa yksittäisellä hehtaarilla touhutaan pari viikkoa. Lopun 70–80 vuotta voi miettiä sitten, oliko ne touhut järkeviä vai ei. On kaikkien metsänomistajien etu, että omaa tuotetta arvostetaan ja toimitaan markkinatalouden ehdoilla.

Suomessa tehdään luotettavaa puukauppaa ja ostajat eivät pety, jos joku puukauppa ei heille kilpailutuksen myötä jäisikään. Oman 35-vuotisen mhy-uran aikana ei ole ollut yhtään sellaista puunostajaa, joka olisi kaikilla hakkuutavoilla, kaikissa korjuukelpoisuuksissa ja kaikilla puutavaralajeilla aina ykkönen.

Ota yhteyttä puukaupan kilpailuttamisen ammattilaisiin metsänhoitoyhdistyksissä.

Teksti on julkaistu alun perin Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehdessä 2025.